Metsä oli kosteaa, sammaleista ja tuulta ei ollut nimeksikään. Erittäin hyvä keli ja maasto jäljelle.
Tänään meidän mukana oli pieni aloitteleva jälkikoira, Dina-cockeri, jolle verijälki olisi ihan omiaan. Tein Dinalle riistan puutteessa ns. makkarajälkeä nameilla, noin 10-15 metriä pitkiä, kaksi kappaletta. Jäljet ehtivät vanhentua n. 10 minuuttia.
Dinalla on erinomainen nenä tähän hommaan ja ensikertalaiseksi puuha sujui todella hyvin. Alussa Dina vähän kiirehti jäljelle ja vauhtia olisi ollut kuin pienessä höyryveturissa, ellei tämä tyttö olisi roikkunut liinassa perässä ;) Namut löytyivät ja Dina oli hyvin innostunut jäljestämisestä. Ensi kerralla teemmekin tytsälle jo pidempää jälkeä, niin helppoa tämä Dinalle oli, ja pääsee jälkivalion tytär käyttämään kykyjään kunnolla. Dina meni kuin luoti jälkeä pitkin ilman mitään siksakkailuja.
Kepit saatetaan ottaa hommaan mukaan, mutta Dinan kanssa kaikki harrastelu on nimenomaan leppoisaa puuhailua yhdessä ja aktivointia sohva-championille :) Esineruutua otetaan ensi kerralla: saa nähdä haluaako Dina sitten luopua löytämistään aarteistaan.
Jade sai odotella autossa, kun teimme jäljet ja ruudun ja ajoimme vielä Dinan jäljet. Virtaa neidillä sitten olikin kovasti, kun pääsimme omalle jäljelle.
Jaden jäljet olivat melko lyhyitä, noin 30 metriä, toinen oli maaston epätasaisuuden ja polkujen vuoksi myös kaartuva ja vaikeahko. Kummallekin jäljelle kolme keppiä. Jäljet vanhenivat n. 30-40 min eikä Jade ollut näkemässä kummankaan jäljen tekoa.
Ensimmäisellä jäljellä näkyivät tauko hommasta ja energisyys. Aloitus oli vauhdikas, ja epäilin vielä, että koira lähti ihan väärään suuntaankin, mutta olisi pitänyt luottaa Jadeen, kyllä se jo osaa tämän. Kaikki kepit löytyivät ja ne tuotiin minulle. Leikitin kepeillä ja palkkasin lihapullilla ja nakeilla. Kohtuullisen hyvä suoritus, alku olisi saanut olla rauhallisempi.
Toinen jälki oli sitten haastavampi. Se meni risukasojen päältä, kiersi kaatuneen puun ja meni sitten polun vierestä vielä (hyvä minä!). Jade lähti tälle jäljelle paljon rauhallisemmin ja määrätietoisemmin. Pysyi erinomaisesti jäljellä ja nokka maassa eteni kepiltä toiselle. Tämä jälki olisi saanut olla kaksi kertaa pidempi, mutta maaston takia "katkesi" lyhyeen. Ensikerralla teen Jadelle vähintään 60 metrin jäljen ja kuusi keppiä, sen verran mainiosti onnistuivat nämä tynkä-jäljet ;)
Ruudulla meillä oli taas sama vanha ongelma... Jonka jo luulin autuaasti olevan mennyttä. Eli lähetin Jaden ruutuun, missä se syöksyi suoraan esineelle ja otti sen suuhuun... tiputti esineen ja jatkoi "muiden esineiden" etsimistä... Otin kolme lähetystä ja hanska jäi itsepintaisesti ruutuun. Lopuksi sain Jaden tuomaan hanskan viemällä sen ihan ruudun etuosaan ja kovalla kannustamisella. Omaa laiskuuttani tämä tolloilu, en ole kuivaharjoitellut ruutua Jaden kanssa ja viimeksi n. 3 viikkoa sitten ruutuilimme oikeasti viimeksi.
Mutta... Nyt uutta intoa jälki-hommiin! Vielä on syksyä jäljellä!
Huomenna joudun töihin agilitykisoihin... Saa nähdä kuinka kauan siellä menee ja millainen ilma on. Onneksi ostin uuden sadetakin!
Taas projektina muokkailla tätä blogin ulkoasua, johon ei näköjään koskaan voi olla täysin tyytyväinen. Kun kerran aloittaa niin... Tässä puuhassa emännällä vierähtää tunti jos toinenkin perjantai-illan ratoksi! :)
Lisäys: voisiko joku kertoa miksi en saa Jaden korvia näkymään tuossa ylälaatikon kuvassa? Alkuperäisen kuvan koko on 640x380 ja picture managerilla muokatessa kuvaa se tulee aina koossa 570x380... En tajua! Auttakaa blondia!
Kommentit