Dinalle tein n. 50 metrin jäljen, joka viidennellä askeleella nameja. Yksi keppi. Hirmuisen innokkaana lähti cockerityttö taas jäljelle ja innostuu heti, kun laitetaan valjaat päälle. Namit löytyivät parempiin suihin, mutta keppi ohitettiin, vaikkakin päältä kävellen. En minä uskonutkaan, että Dina keppiä nostaa, kyseessä kun oli vielä aivan tuore keppi, mihin ei ollut hajuja juuri tarttunut. Mutta ensi jäljelle laitetaan keppi myös, katsotaan milloin Dina ne bongaa reitiltään.
Jaden jälki oli lyhyehkö, n. 60 metriä, neljä keppiä, kaareva, ylitti kaksi polkua. Tarkoitus oli treenata erityisesti keppien luovutusta ja palkkaamista, rauhoittumista ennen jatkamista. Vielä enemmän pitää itse innostua siinä, kun keppi löytyy. Nyt Jade malttoi jäädä odottelemaan lisää namia kepin löydettyään eikä rynnännyt heti jatkamaan. Vauhtia kuitenkin oli taas vähän liikaa. Silti meni jäljellä ja löysi kaikki kepit, eli ei se nyt kovin huonostikaan mennyt. Mistä me nyt vain saataisiin sitä malttia, jota Härkä-tytöllä pitäisi luonnostaankin olla...?
Ensi viikolla ei varmaan päästä jäljelle, ellei sitten sunnuntaina jaksa, mutta seuraavalle viikolle olisi taas suunnitelmia tällä osastolla. Ja jospa me saisimme ne agiliitäjä-kamumme mukaan...
Jade kävi muuten taas uimassa, Sanginjoessa. Heti, kun silmä vältti. En edes uskalla ajatella miten kylmää vettä siellä oli! Lisää kuvia.
Kommentit