Tässäpä katsaus Jaden ykkösleluihin.
Jaden VSP-possu, joka ihan oikeasti RÖHKII kun sitä vähän puristaa hampailla oikeasta kohtaa. Tämän possun kanssa matsataan hurjasti ja juostaan ympäri huushollia. Possu on tällä hetkellä hattuhyllyllä odottamassa päähaavan paikkausta.
Kroatian Aasi, joka OIKEASTI hirnui kovaan ääneen. Jaden hellässä käsittelyssä aasi kuitenkin mykistyi aika äkkiä. Aasi on silti kiva kaveri, koska sen sisällä on jotain rahisevaa ja kovaa...
Köysilelu-Tiikeri. Jaden ensimmäinen joululahja, joka poistui joukostamme viime kesänä menetettyään ensin kädet, sitten jalat ja lopulta päänsä. Erittäin rakas lelu, jota oli mahdottoman mukava repiä äipän kanssa!
Vesilelu, dummy. Kesän rakkain kapistus, joka lensi aina veteen karkuun, josta se piti noutaa uimalla. Mukavaa ja märkää puuhaa. Dummy piti myös aina kantaa kotiin ja pyöritellä sitä hiekassa, jotta se olisi mahdollisimman vastenmielisen tuntuinen lötköpötkö. Kuvan dummy on jo edesmennyt.
Piparkakku-poika. Se oli Jaden ensimmäisiä leluja, ja kuului piparkakkutaloon, jossa oli muitakin piparileluja. Syy miksi lelut ovat kestäneet tähän asti on se, että ne eivät ihan oikeasti ole piparisia, vaan vinkuvia pehmoleluja. Jaden motto onkin: "Mitä kovemmin vinkuu, sen parempi!". Erityisesti leluja pitää vinguttaa silloin, kun a) äippä on puhelimessa tai b) äippä yrittää nukkua.
Vanha kunnon tennispallo. Liitymme Anonyymien Pallohullujen kerhoon tällä kuvalla. Tennispalloja on ollut ja mennyt Jaden kulutuksessa jo tusinoittain. Muutkin pallot kelpaavat tietty. Olemme myös vajonneet niin alas, että olemme kytänneet tenniskentän läheltä hukkuneita palloja ja metsäpoluilta ja tienvarsilta muitakin eksyneitä pallorukkia, ja tuoneet ne kotiin. Tarvitsemme apua.
Olipas taas valinnanvaikeutta kuvien suhteen. Monta mukavaa otosta jäi käyttämättä ja tärkeitä leluja esittelemättä... Mutta eiköhän tässä ne tärkeimmät lelut kerrottu :)
Kommentit