Perjantai-illalla lähdettiin Taiga Doo's Deekujen, muutaman A:n ja yhden B:n kanssa jäljestämään.
Koko päivän, itse asiassa koko viikon, oli satanut vettä, mutta sade lakkasi juuri sopivasti meidän jälkireissuksi.
Deekut aloittivat ja jälleen meni pentusilla hienosti. Mainioita nenänkäyttäjiä koko sakki
Samalla sai ihastella miten isoja pennuista on jo tullut... Pojat ja vähän tytötkin hädistelevät jo meidän neitiä tuossa koossa... Apua... 
Liisa teki Jadelle jäljen, jolla oli pituutta noin 300 m, kuusi keppiä, kaksi kulmaa ja lopussa se kaartui tietä myöten.
Janalähtö oli varsin vauhdikas. Jade suorastaan lensi janalle, suoraan oikeaan kohtaan ja lähti nenu maassa etenemään oikeaan suuntaan. Ensimmäisen kulman ajoi hiukan huolimattomasti, vähän aikaa pyöri ennen kuin löysi takaisin jäljelle. Siitä huolimatta kepit nousivat hienosti.
Toka kulman ajoi tarkasti, mutta kun lähestyttiin tietä, niin ajoi suoraan tien yli ja jatkoi nenä edelleen maassa tien toiselle puolelle. Jos jälki olisi sinne mennyt, niin se olisi ollut erinomainen tienylitys
Jälki siis kaartui tietä myöten takaisin metsään. Siinä kämmissä meillä jäi myös vitoskeppi löytymättä.Palattiin takaisin tielle, mistä Jade lähti itse taas oikealle jäljelle ja löysi hetken päästä kuutoskepin, mihin jälki sitten loppuikin.
Eli... Yksi keppi jäi löytymättä. Kulmiin kaivataan tarkkuutta, pitäisi astua ne lyhyemmillä askelilla ensi kerralla...? Nyt ollaan treenailtu tien ylityksiä, mutta pitää myös treenata tien myötä meneviä jälkiä, ettei se itse tie harhauta koiraa.
Ihan tyytyväinen olen tuohon jälkeen muuten. Vauhtia oli just sopivasti, keppien luovutukset olivat erittäin hyvät, hyvin jatkoi taas itse jäljelle ja tosi innostunut tyttö oli muutenkin.
Minä tein Kentille jäljen. Liisalla ja Kentillä (Taiga Doo's Adventurer) oli lauantaina jälkikokeet, ja tarkoitus oli perjantaina ottaa lyhyehkö jälki parilla terävllä kulmalla. Minulle näytettiin pieni metsäpläntti, jonne jälki tehtiin ja pariin kertaan vielä piirrettiin maahan kaavio millainen jäljestä pitää tulla. No jotenkin onnistuin eksymään tuotakin jälkeä tehdessäni...!
Kun ei ole pätkääkään suuntavaistoa, niin sitä ei ole! Keskityin niin tiukasti siihen, etten vain kulkisi uudelleen jäljen päälle, kiersin sitten vähän turhankin kaukaa takaisin tielle. Jäljestä tuli melko pitkä...
Onneksi se oli kuitenkin Kentille piece of cake ja seuravaana päivänä jälkikokeessa parivaljokko nappasikin JK3-koularin!!!
Onnea Liisa ja Kent!
Jälkireissun jälkeen käytiin saunomassa Saaran kanssa. Kiitos mukavasta illasta
Lauantaina meille tuli yksi Jaden lempivieras yökylään, pikkusiskoni Susanna, jonka kanssa saimme nauttia ihanan aurinkoisesta kesäpäivästä hyvässä seurassa hassutellen. Tottistakin kävimme ottamassa, kirjoittelen niistä myöhemmin - hienosti Jade tokotteli kaikenkaikkiaan.
Tokottelujen jälkeen Jade pääsi uimaankin, kuten kuvasta näkyy
Kommentit